perjantai 12. syyskuuta 2014

Poikien huone (pienempi vinttikamari), kevät 2008


Näyttää uhkaavasti siltä, että tämä etäliittopariskunta (japaniksi "puolihanipari") on muuttamassa saman katon alle. Helmikuu tulee kulumaan hautajaisjärjestelyissä, samalla aloittelemme talon tyhjennystä. Kävimme remonttimessuilla etsimässä yhteistyökumppania, lähinnä kylppärin ja keittiön remontoimiseen. Onko vähän epärealistinen yhtälö; hyvä, luotettava ja edullinen remonttireiska? Hinta-arviot ovat käsittämättömän korkeita.

Talorempppa rykäistiin käyntiin kun Hannu vietti talvilomansa vinttikamareita eristäen ja paneloiden. Pienten virpojien kolkutuksia tuskin kuuli sahan soidessa yläkerrassa.

Pääsiäisviikolla Hannu sai "oman" vinttihuoneensa katon ja lattian laitettua, seiniä pitää vielä miettiä (maalia/tapettia). Yläkerran rempassa minusta ei ollut hyötyä kuin korkeintaan kantoapuna, kokkina ja seuraneitinä. Veimme kierrätykseen kaksi telkkaria ja yhden jääkaapin. Jo remontoitua rappukäytävää ei isoilla levyillä raskittu kolhia, joten yläkerran seinät rakennetaan palapelinä. Ei kannattanut siivota kun pölyä ja purua tulee jatkuvasti lisää, eikä pihatöitäkään voinut vielä aloittaa kun jäinen maa oli osittain lumen peitossa.

Seuraavan viikonlopun Hannu ahersi taas vinttikamaria. Onneksi oli aurinkoista, kyllä kelpasi kuivassa kelissä sahailla takapihalla. Hannu harjoitteli yläkerrassa tapetoimista, kohta voimme siirtää futonimme valmiiseen huoneeseen ja siirtää remonttivehkeet neidonkammarini puolelle.


Joulukuussa roudasimme vaarin sängyn ulos pakkaseen tuulettumaan. Saimme sen siirrettyä "poikienhuoneeseen". Pikku mittavirhe; lisäeristeet ja kipsilevyt olivat kaventaneet alkovia sen verran, ettei sänky mahtunutkaan sille tarkoitetulle paikalle, vaan asetimme sen pitkittäin ikkunaseinälle. Siinä on jonkun satunnaisen vieraan mukava katsella tähtitaivasta ja lentokoneiden valoja unta odotellessaan.

Vintin rappukäytävä 2005


Vintin rappukäytävälle ei oltu tehty talon rakennusvuoden jälkeen mitään. Seinät olivat raakalautaa, raput käsittelemätöntä lautaa ja eristeitä ei juurikaan ollut; kevätaurinko paistoi ulkoseinän laudanraoista.

Hannu aloitti remontin lisäämällä eristeitä ja rakentamalla katonlappeen alle ovellisen säilytystilan matkalaukuille, moottoripyörävehkeille ja muille harvoin tarvittaville tavaroille. Rappukäytävän kattoon sai kelvata pdf, seiniinkin Hannulle olisi kelvannut edullisempi pinnoite, minä halusin helmipaneelia ja senkin valkoiseksi maalattuna. Luonnonvaloa saimme rappukäytävään, kun Hannu pyynnöstäni puhkaisi verannan seinään pienen ikkunan.

Remontti eteni pikku hiljaa. Aikaavievin homma oli rappujen sisä- ja ulkokaarteen listoitus; Hannu rakensi niitä kuin legopalikoita. Rappukäytävän seinistä ja katosta tuli valkoinen, raput putsattiin ja maalattiin vaaleansinisiksi, lattiaan tuli tarjouslaminaattia.